Yhtä juhlaa

Viikonloppu on ollut yhtä kemutusta. Sisko täytti pyöreitä. Siskon poika vuoden.
Aikuisten juhlien yksityiskohtia. Etenkin valoista. Siskon talosta.

Ytimessä lanka, koukku ja minä

Sain viime viikolla ihan kamalan lankasyyhyn. Tiedättehän kutojat mitä tarkoitan. Näin nämä kuvat, sain oireet ja juoksin lankakauppaan. Nyt takkahuoneen torkkupeitto on tekeillä. Muunnellen näistä kuvista. Vihreän ja harmaan eri sävyissä.

Urakka on suuri. Eikä takeita valmistumisesta. Uusi ikuisuusprojekti siis. Mahdollisesti. (Korkeus on tällä hetkellä noin 10 cm.) Motivaatio kantaa kuitenkin vielä toiselle viikolle. Tekee mieli vain kiirehtiä kotiin. Uppoutua lankaan ja unohtaa kaikki muu(t).

Lähteenä Purl Bee. Taas. Se on parasta.

Ikkunaostoksilla

The Conran Shop.



Katse tarttui keltaisiin tuoliin. Ilmeisesti malli on muodissa, kun niitä näkyi vähän siellä ja täällä.



Tervetuloa meille, tuolit. Tervetuloa.

Senkki sujahtaisi makkarin ikkunan alle. Joo-o.

Syksy kukkakaupassa. Tammen oksia kaupan.

Skandium.



Herkkuikkuna, joka kutsui minun lisäksi myös muita.

Camden Passage

Camden Passage on ihana katu Lontoossa. Kivaa aluetta muutenkin. Kävelin edestakaisin.

Smug. Ihan mun lempikauppa. Loopin vieressä.

Angelica Bridal. Olisin halunnut nuuskia, mutta sisään pääsi ainoastaan ajanvarauksella.

Kampaamo. Please leave the dogs out.

Seinä. Sellaisenaan.

Annie's Antique.

Viikon tähtihetki

New Yorkissa ihastuin Purl Sohoon, lankakauppaan. Mikäköhän olisi Lontoon vastine, mietin. Ja päätin selvittää. Löysin nopeasti Loopin. Ja niiden blogin. Koska työmatkan napakka aikataulu salli vain muutaman täsmäiskun, valitsin Loopin yhdeksi sellaiseksi. Kävin siellä torstaina. Onneksi kävin.

Toin kotiin yhden vyyhdin kaunista sukkalankaa. Muistoksi. Kirjoja voin tilata verkkokaupasta myöhemminkin.

Angelin metroasemalta vain kiven heittämä. 15 Camden Passage, Islington. Loop.

Köökki

Tästä lähdettiin liikkeelle. Raskas, tunkkainen, U-mallinen ysäriunelma. Eikä aivan meidän tyyliä. Pistettiin koko paketti Huuto.nettiin ja uusi onnellinen omistaja löytyikin. Tämä kokonaisuus päätyi jollekin kesämökille. Hyvä niin.

Kun kaapit olivat häipyneet kaadoimme vasemman puoleisen seinän. Saimme avaran tilan ja yhteyden olohuoneeseen. Leikittiin Kvikin piirustusohjelmalla. Ja järjestettiin keittiönkaappienkasaamistalkoot. Kiitos vielä kaikille ihanille ruuvaajille.

Vierähti kesä. Ilman vesikytkentöjä. Ja nyt syksyllä kaikki saatiin suurin piirtein valmiiksi. Listat ja jotain pientä puuttuu vielä.

Kaapit: Kvikin Mano, matta
Kodinkoneet: AEG, suoraan Tallinnasta
Tasot: Diapolin Kvartsi, Superwhite
Valaistus: kaappien päällä loisteputket, kaappien alla miniset ledit, saarekkeen päällä Tikau/Suppanen (huutokaupasta)
Muu krääsä: Vipp, Francis Francis, Dualit, Moccamaster ja äidin tekemä vanha räsymatto

Aavistus

Viikonloppu on ollut antoisa. En voi muuta kuin kiitellä opettajaamme Lea Kömiä. Fantastistia ahaa-elämyksiä. Ylitin jopa aavistuksen. Enkä suinkaan ollut ainoa. Meitä oli 12 tyytyväistä, kamerakärpäsen puraisemaa. Nyt vain täytyy harjoitella. Ja harjoitella. Harjoitella. Ennen jatkokurssia.

Ja kyllähän sen arvasi mihin tämä johtaa. Joulupukin puheille. Halutaan jalusta. Tarvitaan makro-objektiivi. Laajakuvaobjektiivilläkin haluaisin kokeilla. Ja koska kaiken saisi halvemmalla Jenkeistä, matka sinne siis samalla.

Joulupukki, luethan mun blogia?

Kerä kuvaajan kohteena

Sade ja tuuli antavat rytmiä virkkaajalle. Ja lanka lämmittää. Syksy.

30% silkkiä,

26% mohairia,

13% villaa

ja

31% puuvillaa

Alchemyn Kozmos, Purl Sohosta New Yorkista.

Viikonlopun ytimessä saunan lisäksi on kamera. Digijärkkärini, jota en osaa käyttää. Olen reilun neljä vuotta kuvannut automaatilla. Muita toimintoja kun en hallitse. Olen aina räpsinyt riittävän monesti, että edes joku onnistuisi. Amatöörien amatööri. Minä.

Mutta. Tämä ilta, huominen ja sunnuntai menevät kurssilla. Josko se musta kapistus avautuisi edes aavistuksen. Aavistus, se on tavoitteena.

Aina ei tarvitse lähteä niin kauas

Mun monet suosikkikaupungit löytyvät läheltä. Pietari, Tukholma ja Tallinna. Helpoin niistä on Tallinna. Sinne voi mennä päiväreissulle. Vaikka vain syömään. Lounaalle. Iltapäiväkahville. Ja aikaiselle illalliselle. Tässä meidän hurmaava menu. Loppukesältä.

Lounas - La Bottega  - Vene 4

Vähän piipertämistä, jolloin jää sopivasti nälkä. Voi jatkaa suoraan seuraavaan paikkaan.

Jälkkäri ja kahvit - Vertigo Gourmet Deli & Cafe - Viru 17

Justiinsa passeli ihmisbongailuun. Ja kakkumaisteluun. Taskukokoinen, jolloin istumapaikkaa saattaa joutua kärkkymään. Ihana vain olla, kun ihmiset vilahtavat ohitse. Täältä saa kotiinviemiset samalla.

Illallinen tai viimeinen lasillinen ennen laivaan astumista - Sfäär - Mere pst. 6E

Viinibaari, ruokalista ja vaatekauppa. Samassa paketissa. Suomalaisen designin ystävälle. Silmänruokaa ja yksityiskohtia. Toivottavasti tämä on olemassa seuraavallakin kerralla. Eli ensi viikolla. Mennään tyttöjen kanssa.

Pistän perjantaina saunan päälle. Skumppaa on.

Pimeä ja sateinen syysilta. Justiinsa sellainen, jolloin haluaisi napsauttaa saunan päälle. Himosaunojaa koetellaan nyt todella. Seinät on paneloitu ja lauteet muotoiltu. Ollaan sähkötöitä vailla. Mulla on skumppa jo kylmässä, sillä sähkäri tulee perjantaina. Tätä ensimmäistä omaa saunaa on odotettu. Ja sitä varten valmistauduttu.

Alkukesällä kerättiin tuoreet koivunlehdet talteen.



Söpösti koriin.

  


 Kuivatettiin siskon lauteilla.

 

 Säilöttiin Karhu-purkkeihin. Esille.

Ja sujautetaan perjantaina irtoteen tapaan suodatinpussin sisälle. Suljetaan tiukasti. Liotetaan löylyveteen. Tuoksutellaan.