Voiko maku muuttua? Saako mielipidettä vaihtaa? Olen kotoa lähtien inhonnut Tapio Wirkkalan Ultima Thulea. Niitä ällöjä kynttilänjalkoja ikkunalaudalla. Yök yök ja kerran vielä yök. Nyt emmin.
Törmäsin Ultima Thulen vesilasiin kylässä. Pyörittelin painavaa ”puupintaista” lasia useaan otteeseen käsissä ja oli todettava, okei, tämä on hieno. Uljasta 50-lukua. Yhdistettynä mustaan ja ainoaaltoon ja kastehelmeen. Saisi tyylikkään rosoisen kattauksen kotonakin. Vaikka torstaiksi, kun istutaan iltaa lomasuunnitelmien kanssa.
Nyt vain silmät auki kirpparille. Josko muutkin näkevät Ultima Thulen rumana, irtoaisikohan se halvalla?
Heips,
VastaaPoistasamaa olen miettinyt. Alle viisi vuotta sitten myin äidin vanhat Ultima Thulet pilkkahintaan kirpparilla - nyt niille olisi kysyntää täällä kotonakin. Hitsi.
Ensimmäistä omaa kotia tähdittivät Kartion isot tummat siniset ja sininen Teema. Nyt ne on pinottu ylähyllylle A:n poikamiesastioiden kaveriksi.
Kastehelmi sen sijaan on suosikkini kautta aikojen, ihanaa että se teki paluun.
Onnea UT:n metsästykseen!
S.
@S: No hitsiläinen. Sinun kannustamana suuntaan viikonloppuna kirpparille. Voihan se ollakin, että olen jo muutaman vuoden jäljessä. Katsotaan mitä löyty.
VastaaPoistaEli maku voi tosiaan muuttua. Edellisestä viisastuneena pidä Kartiot ja Teemat kärsivällisesti tallessa. :)
Perin Ultima Thule -jälkiruoka-astiat ja kulhot edesmenneeltä mummultani, ne on meillä jatkuvassa käytössä ja aion täydentää sarjaa. Muuten astiastoni koostuu Teemasta ja Egosta, mutta haikailen vielä viini- ja juomalaseja Ultima Thule sarjasta :)
VastaaPoistaMeillä on Ultima Thulea ollut jo kauan, ihan ite ostettuna. Ja vähän lahjaksi saatunakin. Ne ei ole kovin kalliita ja mä olen aina tykännyt niiden "jää"röpelöpinnasta. Muuten astiat on valkosta teemaa ja isoja harmaita kartiolaseja...
VastaaPoistaArvaa olenko monta kertaa Juhalta kuullut niistä kastehelmi kulhoista jotka sinulle kauppasin! Olivat kuulemma viimeinen muisto Äidistä. Kyllä minäkin olen miettinyt että ehkä ne olisi kannattanut pitää itsellä, ihmismieli kun on niin ailahtelevainen :)
VastaaPoistaMutta onneksi niillä nyt on koti jossa joku niitä todella arvostaa :)
Vanhemmiten minustakin on ( onneksi ) tullut hamstraaja joka ei heitä heti kaikkea pois vaan vie vintille odottamaan uutta inspiraatiota ja tulemista!
Itse olen ollut samoissa ajatuksissa ja tullut tulokseen että mitään perintö tm. astioita ei kannata heittää pois! mieli muuttuu kummasti ja vanhaa sekä uutta voi noinkin ihanasti yhdistää niin mikä ettei! Enempi maustetta arkeen! Kannatan!
VastaaPoistaKastehelmi on mun suosikki nro 1 tällä hetkellä. Sellaisia lojuu äitini kaapissa käyttämättöminä...
VastaaPoistaUltima thule selvästi tekee vielä tuloaan minunkin mieleeni. Kynttilänjalat ovat jo in, astiat saavat odottaa... Näin meillä!
Oih. Kylläpä UT ihastuttaa. Ihan yllätyin. Minä kun luulin, että olisin yksin apajilla.
VastaaPoistaKastehelmi on myös minun suosikki. Ostin sitä vanhaa ihanaa vihreää tosiaan Jessicalta. Miehen äidin peruja. Jessi, suruttaa sun puolesta, mutta ne ovat minun lempparit ja jokaviikkoisessa käytössä. Jätskin kanssa. Haluan uudesta tuotannosta lisää kirkasta kastehelmeä. Mutta ennen sitä UT:a. Perjantaina kirpparille.