Minulla on jo pitkään ollut vakava päähänpinttymä omasta kesämökistä. Omanlaisesta kesämökistä. Viikonloppupesästä. Ei tönöä järven rannalla, vaan vaikka miniasunto pikkukaupungissa. Lapsuuden kotikaupungissa. Olisi oma paikka, jossa viettää viikonloppu, kun Helsinki ahdistaa. Ja jonka sisustuksessa ilotulittaa väreillä, kun arkimaku on muuten suhteellisen minimalistinen.
Välillä selaan maanisestikin etuovea ja oikotietä, vaan todettava on, ettei näillä rahoilla. Onneksi mielikuvitus on niin vahva, että elän pitkälle pelkästään unelmoinnilla, haaveilulla ja suunnittelulla. Vaikka täman
Svensk Tennin kuvan voimalla. Siinä minä pötkötän alkavan viikonlopun ja luen lehtiä. Pikkukaupungissa. Päiväunilla.
Kyllä sitten jonain päivänä! Jaksa haaveilla! :)
VastaaPoistaNuppu
Ooh, no minulle kelpaisi kanssa. Ihana kuva. Haaveilen ihan samasta...joskus olisi paikallaan päästä rauhalliseen kaupunkiin. Onneksi vanha kotikaupunkini on pikkuruinen ja todella rauhoittava ja sinne aina pakenenkin välillä. Rauha on vain hieman häilyvää, kun hössöttävä äiti säätää vieressä, joten oma asunto sieltä olisi aikamisnen juttu! Jatketaan haaveilua... :)
VastaaPoistaIhana idea! Mä voisin ottaa kesämökin vaikkapa Tammisaaren tai Loviisan vanhoista kortteleista :)
VastaaPoista@Nuppu: No kyllähän minä jaksan. :)
VastaaPoista@Saija: Jatketaan Saija, jatketaan. Haaveilu on ihanaa.
@Heidi: Hei, Loviisaa täällä ei ole koskaan mietittykään. Ei huono idea.