 |
| Yövyimme neljästä jurtasta tuossa rykelmän keskimmäisessä. Jeeppi sen vieressä. |
 |
| Villihevoslauma. En uskaltanut mennä lähemmäksi. |
13. syyskuuta 2011
Mun upeimmat maisemat
Upein päivä, ikinä, Mongolian vuoristossa. Vaelsimme. Kiipesimme ylös. Tulimme alas. Ja nousimme taas uudestaan. Soitimme huipulta äideille. Vaan mitä sanoimme. "Hei, me ollaan täällä, upeissa maisemissa!" Mitäs siinä muutakaan voi sanoa. Illalla pojat vielä kiersivät vuoren ratsain. Täydellistä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Pakko kommentoida! Upea blogi ja vielä upeampia matkakuvia! Kiitos kun jaat ne meidän kanssa.
VastaaPoistaMitä noille puille on tapahtunut????
Huikeita maisemia, vau!
VastaaPoistaVau! Huiman näköistä. Mitä jos teettäisit julisteeksi tai tauluksi jonkun kuvan niiden vihreiden lauta-aitojen kaveriksi...?
VastaaPoistaNuppu
Upeat kuvat!
VastaaPoistaIhanaa seurata matkakertomustasi.. aaahhh... KIITOS!
Toivottavasti sopii, että lisäsin blogisi listalleni.. :)
Ihmeellisen kaunista. Ymmärrän, että oli pakko soittaa äideille!!!
VastaaPoista@Johanna: Kiitos, kiitos. Puiden kohtaloksi oli koitunut joku ötökkä, joka syö kaikki neulaset. Aika karua.
VastaaPoista@Dooda: Kyllä. Todellakin. Vieläkin mietin, kävinkö todellakin tuolla!
@Nuppu: Olen suunnitellut julisteita. Katsotaan vaan milloin saisin aikaiseksi.
@Anni: Kiva kuulla. Ja tietysti sopii. Tietysti. ;)
@Criss: Oli kaunista. Mutta hei, milloin me mennään sinne Farangiin???????
Mahtavat maisemat ja kuvat! Oliko siellä noin kuivaa että neulasetkin olivat puista pudonneet?
VastaaPoistaMulla on ikävä matkalle. Noihin kaikkiin upeisiin paikkoihin, junaan, liikkeelle.
VastaaPoistaKiitos, kun laitat kuvia. Tulee palattua matkalle uudestaan.
-Neba
@Neba: Niinpä. Näiden postausten myötä olen tehnyt matkan jo monta kertaa uudelleen. Oi meitä. ihanaa, että lähdettiin!!
VastaaPoistaWau! Näyttää upealta. Eksyin sun blogiin nyt ekan kerran toisen blogin linkistä ja jatkan tutustumista. Hienoja kuvia täällä ainakin näyttää olevan. :)
VastaaPoista