9. syyskuuta 2011

Oma jurtta kullan kallis


 



Ja sittenhän se meidän seuraava majapaikka löytyikin. Keskeltä peltoa. Hevosten, jakkien, lampaiden ja muutaman koiran ympäröimänä. Ensimmäisenä yönä ulvoivat sudet. Jännitti.


Se kaikki tuntui jokseenkin epätodellista. Maisemat kuin postikortista. Me siellä. Keskellä.


Majoittauduimme kuvassa keittiössään häärivän paimentoilaisrouvan luokse. Hänen siisti, värikäs koti tuntui heti jonkun kodilta. Vaikkakin erilaiselta kodilta. Vasemmalla ruokatarvikelipasto, oikealla peseytymispiste. Kaikki.

Hän heräsi aikaisin. Karja kun piti hoitaa näkemyksemme mukaan vielä yön tunteina. Heräilimme siihen, kun juuri lypsetty jakin maito tarjoiltiin aamuteenä.

Vierailimme myös naapurijurtassa. Ja meitä pidettiin arvossaan. Kerrottiin tarinoita ja tarjottiin kaikkea mitä heillä vain saattoi olla. Maistelimme juuri valmistettua vodkaa. Se on tässä tekeillään. En osaa kertoa prosessista. En vaikka seurasin vierestä.

Olimme heidän elämäntyylistään kovin kiinnostuneita. Iso osa mongoleista kun asuu näin. Paimentolaisilta ei näyttänyt puuttuvan mitään, vaikkei heillä juuri mitään ollutkaan. Melkein kuin teltta kotinaan. Kuitenkin se oli tunnelmallista. Kodikasta. Ei voinut kuin miettiä oman kodin varustelua. Sitä liian runsasta. Ylenpalttista.






8 kommenttia:

  1. "Ei voinut kuin miettiä oman kodin varustelua. Sitä liian runsasta. Ylenpalttista."

    Niin. Mekin kun nyt rakennetaan taloa, jätettiin siitä kaikki ylimääräinen "tilpehööri" pois ja panostettiin meille tärkeisiin asioihin. Ensinnäkin, emme tee kahdella suihkulla yhtään mitään, vaikka tuttu timpuri yritti meitä siihen useaan otteeseen suostua. Emme tee kahdella wc-pöntöllä mitään, vaikka monet sitä kauhistelevatkin että "miten ihmeessä ihmiset nykypäivänä tulee toimeen yhdellä vessalla?" Hyvin on tultu toimeen tähänkin asti ja hyvin tullaan jatkossakin. Meille tärkeää oli panostaa tiskikoneeseen :) Melkein kolme vuotta tuli tiskattua tiskit käsin ja hermohan siinä meni sitten. Tiskikone on meille luxusta siinä missä jollekin kaksi suihkua.

    VastaaPoista
  2. Voi miten upea postaus, todella sykähdyttävää ja kaunista!

    VastaaPoista
  3. @Mickey: Niinpä. Tunnustan, että itsekin tämän asunnon ostaessa remonttisuunnitelmissa tuntui pyörivän kaikki. Ne kaksi suihkuakin. Matkan jälkeen tästä ajatuksesta luovuttiin. Yksimielisesti. Asuessamme jurtassa pyysimme eräänä päivänä päästä peseytymään. Arvelimme, että joku suihkuhässäkkä löytyy varmasti jostakin, tai että meidät ohjattaisiin viereisen joen rantaan. Vaan näin ei tapahtunutkaan. Meille annettiin kanisterillinen vettä ja saavi. Peseydyimme siinä. Keskellä peltoa. Joessa ihminen ei saanut peseytyä, sillä vesi olisi turmeltunut. Kerrottiin. Kuitenkin he itse näyttivät todella puhtailta ja hyvinvoivilta. Näyttivät siltä, kuin olisivat kylpeneet päivittäin, vaikkeivat sitä tehneetkään.

    @Maikki: Kiitos, Maikki, kiitos. Kiva, että vaikuttava kokemus sykähdyttää kuvienkin kautta. :)

    VastaaPoista
  4. Nämä on niin mielettömiä. Kuvistakin huokuu lämpö.

    VastaaPoista
  5. Ihana lukea matkakertomustasi. Mieheni oli tosiaan (mainitsinkin joskus) reilut 10 vuotta sitten isänsä kanssa samanlaisella reissulla junalla Mongoliassa. Kuvia tuli katseltua silloin paljon.

    Tekisi hyvää jokaiselle käydä tuolla joskus näkemässä erilaista elämää!

    VastaaPoista
  6. Upea luonto ja jurtta näyttää hienolta siellä keskellä avaraa maisemaa. Tosi mielenkiintoinen matka teillä, ihanaa kun jaat!

    VastaaPoista
  7. @Minura: Niin minustakin.

    @Nonna: Välillä on hyvä muistuttaa itseä siitä, miten yltäkylläisyydessä asuukaan. Silloin tällöin. Palautus maan pinnalle.

    @Tekla: Kiitos. Upeaa se olikin.

    @Saija: Kiitos. Kiitos.

    VastaaPoista